Tapiolan hoito ja kunnossapito

Tapiola rakennettiin alunperin puutarhakaupungiksi, jossa hyvin hoidetuilla puistoilla ja maisema-arkkitehtuurilla oli suuri rooli. Suunnitelmien taustalla vaikutti Tapiolan sijainti Hagalundin kartanon entisillä mailla, mikä ohjasi vahvasti etenkin viheralueiden sijoittelua ja ulkonäköä.

Tapiolan kulttuurimaiseman tunnusmerkkejä ovat olleet mm. lähiöitä erottavat laajat puistoalueet, sekä pihojen ja puutarhojen sulautuminen saumattomasti viereisiin luonnonmetsiin.  Alussa puistojen suunnittelusta vastasi Tapiolaa rakentaneen Asuntosäätiön erillinen puutarhajaosto. Puutarhakaupungin merkittävimpiin puistoihin kuuluvat mm. Leimuniitty (valm. 1961) ja Silkkiniitty (1964).

Lisätietoa Tapiolan puutarhasuunnittelun alkuvaiheista on luettavissa Suomen arkkitehtuurimuseon sivuilta.

Alunperin leimukukistaan tunnettu Leimuniitty oli valmistuessaan Tapiolan ensimmäisiä hoidettuja puistoja. Kuva 1960-luvulta.

Vuonna 1994 Asuntosäätiö ja Espoon kaupunki tekivät sopimuksen, jossa Asuntosäätiö luovutti kerralla suurimman osan Tapiolan yleisistä alueista kaupungin omistukseen. Sopimuksen taustalla oli tavoite nopeuttaa Tapiolan kaavoitusta. Kaikki alueet luovutettiin kaupungille tuolloin korvauksetta ja hyvässä kunnossa.

Nykypäivänä Tapiolan puistojen ja muiden yleisten alueiden hoidon taso vaihtelee laidasta laitaan. Nurmikkoja jätetään leikkaamatta, puita harvennetaan lähes mielivaltaisesti (esim. Leimuniityn tervalepät 2013) ja kiinteistöjä jätetään rapistumaan.

Myös piittaamattomuus Tapiolan kultuurimaiseman maamerkeistä on vallannut alaa, mistä esimerkkinä mainittakoon Ervin keskustan keskeisimmällä paikalla sijainneen suihkulähteen purkaminen keväällä 2014. Toisaalta eräitä yksittäisiä alueita on myös kunnostettu onnistuneesti, kuten Mäntyviidan vesiaihe ja kellotorni vuonna 2008.

Mäntyviidan vesiaihe hoitamattomana (talvella 2008), ja kaupungin kunnostamana (2011):

Siirtämällä "kahvaa" kuvan päällä vaakasuunnassa näet kohteen "ennen" ja "nykyään".

Tapiontorin suihkulähde uutena (1970-luvulla) ja kaupungin yksipuolisesti purkamana (2014):

Siirtämällä "kahvaa" kuvan päällä vaakasuunnassa näet kohteen "ennen" ja "nykyään".

Valikoituja kuvia Tapiolan ympäristöstä:

Jousenkaaren viljelypalstat (avattu 2013) sopivat hyvin puutarhakaupungin henkeen. Kuva: Kati Miettinen

Tapiolan Keskusallas kaipaisi hieman tiheämpää siivoamista. Kuva: Kati Miettinen

Tapiolan "Jääpuutarhan" vuonna 2013 rakennettu huoltotie "kaunistaa" hyvin Ervin keskustan kulttuurimaisemaa. Kuva: Kati Miettinen

Otsolahden ympäristön rempalleen jätettyjä rakenteita. Kuva: Kati Miettinen

Vaikka alueiden käytännön hoidosta vastaa Tapiolan Lämpö Oy, on taustalla viime kädessä Espoon kaupungin budjetti ja kohteiden priorisointi; kumpi on tärkeämpää, rakentaa uutta miljoonien edestä, vai pitää olemassa olevat alueet siisteinä ja viihtyisinä?

Tapiolan yleisten alueiden hoidosta voi antaa Espoon kaupungille suoraa palautetta täältä.