Tapiolan liikekeskustan kehittäminen

TAPIOLAN KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN (päivitetty 8.10.2017)

---

Tapiolan liikekeskustan uudistaminen on Merituulentien alle rakennettavan metroaseman myötä noussut yhdeksi puutarhakaupungin keskeisimmistä kehityskohteista. Aluetta kehitetään useiden eri kaavamuutosten kautta, joista osa on ollut vireillä vuosia.

Tapiolan Kilta on todennut, että keskustan kaavamuutokset voivat tarjota hyvät mahdollisuudet 1970–80 -luvuilla tehtyjen virheiden korjaamiseen. Suurta osa nykyisestä keskustasta ei voida betonisen, epäesteettisen arkkitehtuurinsa puolesta pitää Tapiolan kulttuurimaisemaan sopivana alueena. Kilta kuitenkin korostaa, että alueen kaavoituksessa ja uudisrakentamisessa kyseiset virheet tulee korjata, eikä toistaa niitä uudelleen 2010-luvun vaatteissa.

Tapiolan betonista liikekeskustaa kevättalvella 2014. Kuva: Kati Miettinen

Merituulentien ja Sampokujan molemmin puolin sijaitseva suunnittelualue on keskeinen osa Tapiolan vanhaa puutarhakaupunkia, jonka historia alkaa Aarne Ervin 1950-luvun Tapiolan suunnitelmista. Tapiolan keskustan rakennetun kokonaismaiseman peruselementtinä on Keskustorni, joka kohoaa keskeiseksi maamerkiksi. Koska uudistettava alue on tärkeä osa Tapiolan valtakunnallisesti arvokasta ympäristöä, on kaupunkikuvaan, korttelirakenteeseen, rakennus- ja ympäristönsuojeluun kiinnitettävä erityistä huomiota.

Eniten keskustelua on herättänyt ns. Tapiolan liikekeskustan lisärakentamisen vaihe 1 (Tapiolan keskus, 210418). Tämä nykyisin jo lainvoimainen kaavamuutos sisälsi Tapiolan metroaseman maanpäällisten osien suunnittelutyön, sekä metroaseman päälle rakennettavan liike- ja asuinkortteliston. Merituulentien päälle ja entisen K-marketin talon paikalle kaavoitettiin korkeita asuintorneja viherkansineen. Lisäksi muutos mahdollistaa Merituulentietä sivuavien paikoitus- ja kellaritilojen muuttamisen liiketiloiksi, sekä vaihtoaseman toiminnan.

Tapiolan Kilta otti suunnitelmaan kantaa kahdella muistutuksella (2010 ja 2011), sekä kirjeellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle (2010). Näissä kannanotoissaan Kilta kannatti rakennusmassan keventämistä ja tornien kerroskorkeuden (suurimmillaan 18) laskemista, jotta Tapiolan kulttuurimaisemaan olennaisesti kuuluva Keskustorni jäisi alueen maamerkiksi. Korkean ja massiivisen rakentamisen myötä Tapiolan painopiste olisi siirtynyt alueen itälaidalle, ja kansallismaiseman siluetti olisi muuttunut peruuttamattomasti.

Havainnekuva Tapiolan tulevasta liikekeskustasta ja Leimuniitystä. Kuva: Espoon kaupunki

Kilta kannatti myös arkkitehtikilpailun järjestämistä alueesta, sekä ns. suljettujen lasitettujen gallerioiden poistamista kaavamuutoksen visioista. Kilta toivoi, että arkkitehtikilpailun ehdotusten perusteella olisi voitu selvittää se rakentamisoikeuden määrä ja massoitteluperiaate, joka sekä säilyttää Tapiolan kansallismaiseman erityispiirteet, että eheyttää ja uudistaa liikekeskustaa ja koko Tapiolan imagoa.

Tapiolan Killan lisäksi Uudenmaan ELY-keskus, Museovirasto ja Espoon kaupunginmuseo antoivat hankkeesta kriittiset lausuntonsa, joissa kaikissa korostui sama näkökohta: Merituulentien päälle kaavaillut asuintornit uhkasivat Tapiolan kulttuurimaiseman keskeisimmän osan ilmettä, minkä vuoksi kaavan hyväksymistä jatkokäsittelyyn ei tulisi sallia.

Lopulta kaavasuunnitelmaa muutettiin siten, että asuintornien räystäskorkeudet rajoitettiin 12 kerrokseen. Tämän ansiosta Keskustorni jäi sittenkin Tapiolan maamerkiksi, mikä oli suuri parannus alkuperäiseen suunnitelmaan. Myös lasitetuista galleriatiloista luovuttiin. Valtuustossa kaava hyväksyttiin 29.4.2013.

Tapiolan liikekeskustan muutostyöt olivat vauhdissa syksyllä 2014. Killan ja muiden tahojen aktiivitoimminan ansiosta Keskustorni säilyy jatkossakin liikekeskustan korkeimpana rakennuksena. Etualalla kunnostamista odottava Leimuniitty. Kuva: Kati Miettinen

Vanha K-marketin talo Tapiolan liikekeskustassa purettiin syksyllä 2014 uusien asuntojen tieltä. Kuva: Kati Miettinen

Liikekeskustan kehitystyöhön kuuluu myös Tapiolan keskusaukion edustan uudistaminen. Kuva: Kati Miettinen

Tapiolan Kilta on antanut mielipiteensä myös liikekeskustan eräiden muiden kaavamuutosten valmistelusta. Syksyllä 2011 Kilta jätti kaupungille mielipiteensä Tapiolan keskustan asemakaavamuutoksen valmisteluaineistosta, joka koski ns. Juvan talon tonttia Itätuulenkujan ja Etelätuulentien risteyksessä (Tapiolan keskus, muutos 210424). Kilta kannattaa nykyisen epäesteettisen toimistorakennuksen purkamista, sekä paikan osoittamista asuinrakentamiseen.

Kilta on ottanut kantaa myös Tuultenaltaan paikalle suunnitellun teatteritalon sijoituspaikkaan (Tapiolan keskus, 210419). Killan mielestä teatterin sijoitusta tulisi harkita uudelleen, sillä Tuultenaltaan paikalle esitetty rakennus muodostaisi teatterin eteläpuolelle esitettyine katuineen ja ramppeineen sekä visuaalisen että toiminnallisen tukoksen Tapiolan eteläisten alueiden ja liikekeskuksen välille. Tapiolan Killan kanta on, että puistoa ja kevyen liikenteen raitteja keskustan etelä- ja itäpuolella ei saa vähentää ja että keskustan saavutettavuus viherväyliä pitkin kaikista ilmasuunnista on varmistettava.

Tapiolan Kilta on esittänyt myös, että Espoon kaupunki tutkisi teatteritalon uudelleensijoittamista Kulttuurikeskuksen yhteyteen. Toimintojen integroinnilla saavutettaisiin synergiaetuja sekä perustamis- ja rakennuskustannuksissa että jatkuvissa käyttökuluissa.

Luettavaa (pdf):

• Tapiolan Killan kirje kaupunkisuunnittelulautakunnalle (3.5.2010)
• Tapiolan Killan 1. muistutus keskustan "lisärakentamisen vaihe 1" -asemakaavasta (6.11.2010)
• Tapiolan Killan 2. muistutus keskustan "lisärakentamisen vaihe 1" asemakaavasta (7.12.2011)
  
  
• Tapiolan Killan kannanotto teatteritalon kaavamuutokseen (16.11.2010)
• Tapiolan Killan mielipide Juvan talon kaavamuutokseen (25.10.2011)