Hagalundinkallion kaavamuutos

TAPIOLAN KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN (päivitetty 21.9.2022)

---

Hankkeen nykytilanne (2015):

Hagalundinkallion rakennushanke aktivoitui monen vuoden hiljaiselon jälkeen syyskuussa 2015. Kaupungin antamien tietojen mukaan Kehä I:n tunnelointia Tapiolan ja Otaniemen välillä kehitellään tällä kertaa ns. kaupunkibulevardi -ajatuksen pohjalta. Tunnelin päälle rakennettava bulevardi lähtisi Kalevalantien tulevasta eritasoliittymästä ja johtaisi Tapiolantielle. Bulevardin kautta pääsisi myös Otaniemen uudistuvaan keskukseen.

Rakennusoikeutta tulevan bulevardin varteen on alustavasti kaavailtu yli 150 000 km2. Alustavan havainnekartan perusteella suuri osa rakentamisesta sijoittuisi Kimmeltien varteen ja osin Itärannan puistoalueille – eli käytännössä vanhan Tapiolan kylkeen. Silkkiniitystä ja Otaniemen lehmuskujasta sen sijaan muodostettaisiin yhtenäinen viherakseli, joka ulottuisi myös etelään. Maarinsolmun eritasoliittymän toteutus on myös tarkoitus kytkeä yhteen Hagalundinkallion tunnelin rakentamisen kanssa.

Tapiolan Kilta seuraa hankkeen etenemistä tarkasti, ja pyrkii osallistumaan sen valmisteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Viimeisin tieto on, että kaavoituksen aloittaminen hyväksyttiin kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokouksessa 19.10.2015, ja hankkeen tulevista päätöksistä vastaa kaupunkisuunnittelulautakunta.

Linkki kaupungin tiedotteeseen ja materiaaliin

Hagalundinkallion karttapiirros 2015. Kuva: Espoon kaupunki

Taustaa:

Vuodesta 2003 vireillä ollut Hagalundinkallion asemakaavamuutos (Hagalundinkallio, 221300) on yksi suurimmista Tapiolan kaavahankkeista, joiden kehityksessä Tapiolan Kilta on ollut mukana. Hankkeen tarkoituksena on yhdistää Tapiola ja Otaniemi tunneloimalla Kehä I Tapiolantien ja Kalevalantien väliseltä alueelta. Samalla nykyinen liikennealue ja osa ympäröivistä puistoista on tarkoitus osoittaa asuin- ja toimistorakentamiselle.

Tapiolan Kilta on suhtautunut lähtökohtaisen myönteisesti tunnelin liikennemelua vähentävään vaikutukseen ja todennut alueen sopivan kohtuulliseen lisärakentamiseen. Suureksi huolenaiheeksi on kuitenkin noussut jo alusta alkaen rakentamisen massiivisuus, ja Kimmeltietä sivuavan betonimuurin nouseminen vanhan Tapiolan kylkeen. Ehkäpä osin juuri tämän johdosta Espoon puolusteli aikoinaan hanketta kuvaamalla sitä ”kokonaan uudenlaiseksi” asuinalueeksi, jota ei ollut edes tarkoitus toteuttaa tapiolalaisittain, vaan "omana kaupunkikuvallisena kokonaisuutenaan".

Toisena huolenaiheena oli uuden asuinalueen aikaansaama liikenteen lisääntyminen vanhan Tapiolan asuntokaduilla ja pelko asuntokatujen muuttumisesta uusien asukkaiden pysäköintialueeksi. Eniten huolta ja kritiikkiä aiheutti kuitenkin hankkeen sopimattomuus puutarhakaupungin vehreämmän rakentamisen perusarvoihin, sekä alkuperäisen (2005) kaavasuunnitelman kehittelyssä ilmennyt hallintokulttuuri, joka johti osallisten mielipiteiden ja parannusehdotusten sivuuttamiseen.

Kehä I Hagalundinkallion alueella keväällä 2012. Kuva: Jussi Laine

Asukkaiden lisäksi hankkeen massoitteluun ottivat vuonna 2005 kriittisesti kantaa mm. Museovirasto ja Uudenmaan ympäristökeskus. Itäkartanon alueella esitettiin huoli nimenomaisesti rakennusmassasta ja liikennesuunnittelusta, kun taas Itärannan puolella palautetta tuli mm. tunnelin suuaukon sijoittelusta ja suuaukon aiheuttamista haitoista.

Tapiolan Kilta on jättänyt hankkeesta 3 virallista mielipidettä (2005, 2006 ja 2007), ja tehnyt lisäksi aktiivista yhteistyötä lähiasukkaiden kanssa alueen asumisviihtyvyyden säilyttämiseksi. Esimerkkinä yhteistyöstä voidaan mainita syksyllä 2005 kerätty suuri asukasadressi "Tapiolan puutarhakaupunkiluonne kunniaan Kehä I:n rakentamisessa!", joka luovutettiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle saman vuoden joulukuussa.

Keväällä 2004 hyväksytyn tavoiteohjelman pohjalta laadittu Hagalundinkallion kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä ensimmäisen kerran keväällä 2005. Vuonna 2007 kaavasta rajattiin erillisiksi kaava-alueikseen Maarinsolmu ja ns. Otaniemen Kivimiehen alueen kaavamuutos. Syksyllä 2007 valmisteluaineisto asetettiin uudelleen nähtäville, jolloin se sai jälleen murskaavaa kritiikkiä eri osallistahoilta.

Lopulta keväällä 2008 Espoon kaavoitusviranomaiset esittivät kaupunkisuunnittelulautakunnalle suunnitelman asettamista kaavaehdotuksena nähtäville, ja käytännössä muuttamattomana. Tuolloin kävi ilmi, että kaupungin kaavoitusviranomaiset eivät olleet huomioineet aiemmista kaavaluonnoksista vuosina 2005 ja 2007 annettuja asukasmielipiteitä eivätkä Museoviraston ja Uudenmaan ympäristökeskuksen antamia lausuntoja. Sen sijaan he olivat käytännössä suunnanneet koko vaivannäkönsä perustelujen löytämiseksi sille, miksi niitä ei kaavasuunnitelmassa tarvitsisi huomioida.

Niinpä lähiasukkaat päättivät yhdessä Tapiolan Killan kanssa järjestää Hagalundinkallion alueella maastokatselmuksen. Toukokuun lopulla 2008 järjestettyyn katselmukseen kutsuttiin huomattava joukko silloisen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniä. Tarkoituksena oli vakuuttaa luottamushenkilöt hankkeen ongelmista, kuten viheralueiden hävittämisestä seuraavasta alueen ominaispiirteiden katoamisesta ja asumisviihtyvyyden laskusta, sekä siitä edelleen seuraavasta suunnitelman ristiriitaisuudesta maakunta- ja yleiskaavamääräyksiin nähden.

Asukkaiden ja Killan yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa tuotti tulosta, mikä johti lopulta siihen, että lautakunta yksimielisesti hylkäsi kokouksessaan 4.6.2008 alkuperäisen, tiiviin kaavaluonnoksen, jota kokouslähteiden mukaan asian esittelijä yritti ”viimeiseen asti” saada läpi. Sen sijaan lautakunta päätti, että hankkeen valmistelu aloitetaan kokonaan alusta järjestämällä arkkitehtikilpailu, jonka voittajaksi myöhemmin viiden ehdokkaan joukosta valittu A-Konsulttien ehdotus "Kaksoisviivan maa" jätti vanhan Tapiolan (Kimmeltien) ja uuden rakennusalueen väliin selvän vihervyöhykkeen. Tämä onnistui mm. siten, että rakennusoikeutta siirrettiin rakennusmassan tasaisuudesta ja leveydestä talojen korkeuteen.

Kimmeltie Hagalundinkallion alueella keväällä 2012. Vasemmalla asukkaiden vihervyöhykkeeksi toivoma puistikko, joka tuotiin esille maastokatselmuksessa. Kuva: Jussi Laine

Vuotta myöhemmin (27.5.2009) kolme Tapiolan Killan hallituksen jäsentä osallistui silloisen Uudenmaan ympäristökeskuksen (nykyinen ELY-keskus) järjestämään harvinaislaatuiseen maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n mukaiseen neuvotteluun, jossa käytiin läpi Hagalundinkallion osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyttä kaavan valmistelussa. Neuvottelu oli järjestetty kahden tapiolalaisen Hagalundinkallion vaikutusalueella sijaitsevan taloyhtiön (AsOy Viidenrivi ja AsOy Pihkapolku) esityksestä. Taloyhtiöt olivat pelänneet vuosina 2004-2008 koettujen menettelytapojen toistumista.

Neuvottelussa Kilta toi lähiasukkaiden edustajien kanssa esille hankkeen valmistelussa ilmenneet ongelmat, jotka liittyivät suurelta osin kaavan valmistelussa tapahtuneeseen osallisten mielipiteiden ja valvontaviranomaisten lausuntojen järjestelmälliseen sivuuttamiseen, sekä ongelmalliseksi (ja jopa ylimieliseksi) koettuun hallintokulttuuriin (ks. artikkelin lopussa kaupungin vastineet kaavahankkeen lausunnoista kommentoituina). Neuvottelussa läsnä olleiden kaupungin edustajien taholta kuultiin muun ohella kommentteja, joiden mukaan he eivät olleet varautuneet keskustelemaan menettelytavoistaan. Lisäksi muuan kaupungin edustaja katsoi, että asukkaiden vaatimukset sitoivat heitä liikaa.

Tilaisuudessa ympäristökeskuksen virkamiehet kertoivat kaupungin edustajille mm. nykyaikaisen vuorovaikutteisen kaavoitusmenettelyn keskeisistä periaatteista sekä siitä, millaista hyötyä kaupungille koituu osallisten aidosta mukaan ottamisesta kaavoitusprosessiin. Neuvottelun lopputuloksena ympäristökeskus totesi Hagalundinkallion osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa olevan täydennystarpeita. Se myös ilmoitti "toivovansa kaavoitusmenettelyjen kehittämistä Espoon kaupungissa". Elokuussa 2009 kaupunki täydensi suunnitelmaa, jolloin siihen tuli lisätyksi osa lähiasukkaiden ja Killan ajamista täydennyksistä (mm. osallisten palautteen tarkempi huomioiminen kaavahankkeen jatkovalmistelussa).

Hagalundinkallion kaavahanke eli hiljaiseloa seuraavan vuoden, kunnes huhtikuussa 2011 tuli tieto, että kaupunki oli aloittanut hankkeen kehittämisen uudestaan ns. betonikansivaihtoehdon pohjalta. Tällöin kalliotunnelista olisi luovuttu, ja Kehä I katettu betonikannella. Alkuperäistä kalliotunnelia halvempi toteutusvaihtoehto olisi tällöin mahdollistanut aiemmin kaavailtua kevyemmän rakennuskannan toteuttamisen alueelle, mikä oli Killan mielestä positiivinen asia.

Hankkeen suunnittelua koskevat yksityiskohdat jäivät kuitenkin jälleen pitkäksi aikaa pimentoon, kunnes asia tuli julkisuuteen seuraavan kerran vasta syyskuussa 2015. Nyt kaupunki on alkanut visioida "uutta, innovatiivista liikenneratkaisua", jossa Kehä I:n tunnelin tunnelin päälle rakennettaisiin kaupunkibulevardi ja sen varrelle asuntoja. Hankkeen suunnittelua ollaan näin ollen aloittamassa jälleen kokonaan alusta.

Vanhan Tapiolan rintamamiestaloja Hagalundinkallion alueella. Kuva: Jussi Laine

Kulttuurihistoriallisten alueiden täydennysrakentaminen edellyttää rakennussuunnittelijalta paitsi kokemusta ja ammattitaitoa, myös nöyryyttä: uudisrakentamisen on sopeuduttava hienovaraisesti ympäristöönsä, eikä erotuttava joukosta omana päälle liimattuna kädenjälkenään.

Siksi on tärkeää, että myös Hagalundinkallion hanke toteutetaan Tapiolan RKY-alueen luonne huomioiden, ja kaikkia asianosaisia kuunnellen, eikä pelkästään taloudellisia lähtökohtia tuijottamalla.

Luettavaa (pdf):

• Tapiolan Killan ensimmäinen kannanotto kaavaluonnokseen (8.12.2005)
• Tapiolan Killan toinen kannanotto kaavaluonnokseen (5.6.2006)
• Tapiolan Killan muistutus kaavaehdotukseen (1.10.2007)
  
  
• Adressi "Tapiolan puutarhakaupunkiluonne kunniaan Kehä I:n kaavoittamisessa" (2005)
• Lehdistötiedote adressin luovutustilaisuudesta kaupunkisuunnittelulautakunnalle (8.12.2005)
• Lehtiartikkeli Hagalundinkallion maastokatselmuksesta (Länsiväylä 25.5.2008) 
• Lehtiartikkeli arkkitehtikilpailun käynnistämisestä (HS 5.6.2008)
  
  
• Kaupungin vastineet kaavahankkeesta saatuihin mielipiteisiin (osallisten jälkihuomioilla)
• Hagalundinkallion vanha havainnekuva (2005)
• Muistio Uudenmaan ympäristökeskuksen neuvottelusta (27.5.2009)