Muistio Tapiolan Killan asukastilaisuudesta 3.11.2021

Julkaistu: 16.11.2021

Asukasyhdistys Tapiolan Kilta ry järjesti keskiviikkona 3.11.2021 ensimmäisen julkisen asukastilaisuutensa sitten korona-ajan alkamisen jälkeen. Tapiolan Palvelukeskuksessa järjestettyyn, puutarhakaupungin ajankohtaisia kaava-asioita ja rakennushankkeita käsittelevään tapahtumaan otti osaa 85 henkeä.

Asukastilaisuuden vierailevista puhujista Espoon kaupunkia edustivat Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkinen, ja Suur-Tapiolan aluearkkitehti Sampo Sikiö. Tapiolan Killan osalta puhujina toimivat puheenjohtaja Marjatta Larsio ja hallituksen jäsen Jyrki Myllyvirta.

Avauspuheessaan Marjatta Larsio toi esille Tapiolan asukkaiden ja Killan huolia koskien puutarhakaupungin tämänhetkistä kehitystä. Massiivisen asuntorakentamisen huumassa monille asukkaille on herännyt huoli paitsi lähiviheralueiden, myös Tapiolan työpaikka- ja koulukiinteistöjen häviämisestä.

Muihin huolenaiheisiin ovat lukeutuneet mm. ränsistyvän Heikintorin ja Tapiolan Tennispuiston kohtalo, sekä kysymys siitä, mistä löytyvät jatkossa tilat Tapiolan Palvelukeskukselle, jonka paikalle ollaan parhaillaan kaavoittamassa uutta rakentamista. Erityisesti Kiltaa on huolestuttanut myös Tapiolassa yleinen “postimerkkikaavoitus”, jossa aluetta tontti kerrallaan kaavoittamalla kokonaisuus helposti unohtuu.

Tapiolan Killan puheenjohtaja Marjatta Larsio toivotti yleisön tervetulleeksi asukastilaisuuteen. Kuva: Jussi Laine

Suur-Tapiolan alueella vireillä kymmeniä asemakaavoja

Sampo Sikiö kertoi Powerpoint-esityksessään Suur-Tapiolan ajankohtaisista kaavahankkeista, joita koko Suur-Tapiolan alueella (Tapiola, Otaniemi, Keilaniemi, Niittykumpu ja muutama muu lähialue) on vireillä 31 kappaletta. Uutta asumista ollaan jo valmistuneiden hankkeiden lisäksi kaavoittamassa n. 17 000 asukkaalle (730 000 kerrosneliömetriä) ja toimitilaa n. 12 000 työpaikan edestä (180 000 kerrosneliömetriä).

Suurin osa uudesta rakentamisesta keskittyy odotetusti Suur-Tapiolan metroasemien ja raidejokerin pysäkkien ympäristöön. Esimerkiksi Tapiolan keskustan alueella ovat vireillä Raitinlukon, Länsikulman (ts. Tapiolan Palvelukeskuksen tontin), Säästötammen talon, Heikintorin ja Satakielenrinteen kaavahankkeet. Kulttuuriaukion ja teatteritalon suunnitelma on myös valmistelussa, joskin varsinainen kaavoitustyö on vielä aloittamatta.

Pohjois-Tapiolassa Maarinsolmun ympäristössä lähellä raidejokeria ovat vireillä mm. Maarinsolmun eritasoliittymän, Metsänpojankujan (ts. Laurean tontin), Tietäjänkulman ja Tapiolan Lämmön tontin kaavamuutokset.

Muihin Tapiolan alueen asemakaavoihin kuuluvat esimerkiksi Tapiolan Urheilupuiston alueen kaavakokonaisuus, sekä Menninkäisentien, Otsolahden ja Itärannan suojelukaavat.

Tapiolan Palvelukeskuksen talo puretaan lähivuosina – mistä korvaavat toimitilat asukkaille?

Eräs yleisössä ollut Etelä-Tapiolan asukas nosti puheenvuorossaan esille huolen Tapiolan Palvelukeskuksen kohtalosta: kun Tapiolaan tulee valtava määrä uutta asumista, jääkö keskustaan jäljelle yhtään Palvelukeskuksen kaltaista toimitilaa? Ainoan kauppakeskuksessa tilavuokrat ovat hyvin korkeita, ja tarvetta olisi edullisille tiloille, joita esim. järjestöt ja yhdistykset voivat vuokrata.

Eräs toinen asukas kertoi puheenvuorossaan, että Espoo on mitä ilmeisimmin hyvin “joustava” kaavoituksessa, kun kaavoja tavataan tehdä tontti kerrallaan, maanomistajien kulloistenkin toiveiden mukaisesti. Hän kysyi, miten tällöin määritellään ja jaetaan toimitilojen määrä esimerkiksi Tapiolan keskustassa, ja missä on kokonaisnäkemys asiasta? Samalla kaavoituksen nopea tahti hirvittää monia asukkaita.

Eräs yleisössä paikalla ollut tapiolalainen kaupunginvaltuutettu painotti lisäksi, miten tärkeää olisi kehittää Tapiolan keskustaa monipuolisesti: tiloja tarvitaan sekä liike-elämälle, että asukastoiminnalle ja yhdistyksille. Uudet tilat olisi siksi erittäin tärkeää turvata, ennen kuin vanhoja puretaan.

Sampo Sikiön mukaan Tapiolan kehityksessä on tärkeää, että tarjolla on jatkossakin kaikentyyppisiä toimitiloja, myös yhdistyksille. Yksiselitteistä vastausta kysymykseen Palvelukeskustilojen tulevaisuudesta Sikiöllä ei ollut antaa, mutta hän piti oletettavana, että nykyiset tilat siirtyvät kyllä toisaalle, kun Palvelukeskuksen talo aikanaan korvautuu uudella.

Sikiö piti kokonaisnäkemyksen huomioimista tärkeänä asiana, ja muistutti, että kaavoissa pyritään kyllä ottamaan huomioon liiketilojen riittävä määrä Tapiolan keskustassa. Poliitikkojen hyväksymää selkeää kokonaissuunnitelmaa asiasta ei tiettävästi kuitenkaan ole olemassa.

Puheenjohtaja Marjatta Larsio, sekä tilaisuuden alustajat Antti Mäkinen ja Sampo Sikiö (vasemmalla). Kuva: Jussi Laine

Katkeaako Kulttuurikeskusta sivuava kevyenliikenteen reitti teatteritalon vuoksi?

Erityisen suurta kritiikkiä yleisön parissa herättivät Kulttuuriaukion ja Tapiolan teatteritalon viimeaikaiset suunnitelmat, joiden mukaan nykyinen kevyenliikenteen reitti Kulttuurikeskuksen ja tulevan teatteritalon välillä olisi katkeamassa. Reitin paikalle on suunniteltu teatterin lämpiötä (“Galleriaa”). Ihmetystä herätti sekin, kuka on suunnitellut Gallerian, ja miksi suunnitelma tuotiin esille ikään kuin valmiina. Tämä ei ole linjassa kaupungin usein käyttämän termin “Avoin Espoo” kanssa, jossa asukkaat halutaan näennäisen aktiivisesti osallistaa suunnitteluprosesseihin.

Eräs asukas toi suorasukaisesti esille huolensa maanpäällisestä teatterisuunnitelmasta ja kevyenliikenteen reitin kohtalosta. Mikäli reitti menetetään, myös uuden reitin suunnittelusta ja toteutuksesta syntyy väistämättä kustannuksia. Samalla hän kritisoi kaupungin tapaa toteuttaa hankkeita bisnesvetoisesti - esimerkkinä elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 1.11.2021 tekemä suunnitteluvaraus Kulttuuriaukion ns. Marimekkotalon tontista HGR Property Partners Oy:lle. Sama asukas muistutti, että nykyinen Marimekkotalo sopii Kulttuuriaukion ilmeeseen hyvin, ja on hyvin sääli, jos se jyrätään uusien, massiivisten toimistorakennusten alle.

Sampo Sikiön mukaan kaupunginhallitus on jo päättänyt teatteritalon toteuttamisesta maan päälle. Tähän ovat vaikuttaneet paitsi maanalaisen teatterin ylisuuret rakennuskustannukset, myös teatterin pitkäaikaisen käytön ja ylläpidon haasteet, kun kyse on julkisesta rakennuksesta pitkällä elinkaarella.

Hän myönsi, että nykysuunnitelmissa kevyenliikenteen reitti olisi katkeamassa, ja että ongelma on todellinen, ja se pitää ratkaista. Gallerian suunnittelijaan Sikiö ei osannut ottaa kantaa, mutta totesi, ettei suunnitelma ole ollut hänen pöydällään. Lopullisesti asia selvitetään Kulttuuriaukion asemakaavamuutoksen yhteydessä. Kaikissa suunnitelmissa on hänen mukaansa sekä hyvää, että huonoa.

Antti Mäkinen totesi myöhemmässä puheenvuorossaan vielä, että hänen mielestään Marimekkotalo on epäkurantti, suurelta osin pysäköintirampin kansi, ja ei-tarkoituksenmukainen kiinteistö alueen tulevan maankäytön ja kaupunkikuvan kannalta.

Nykyisen kevyen liikenteen yhteyden turvaamisen tärkeydestä olivat läsnäolevat hyvin yksimielisiä, joskin Mäkinen kertoi, että korvaavien reittien selvitystyö käynnistetään.

Onko Tapiolan keskustassa suojeltuja kohteita?

Eräs yleisössä ollut tapiolalainen kaupunginvaltuutettu esitti Sampo Sikiölle kysymyksen, onko mikään osa Tapiolan nykyisestä keskustasta suojeltu. Samalla hän muistutti, että Tapiola on monille asukkaille kotiseutuna rakas paikka, eivätkä he halua kotialueelleen liian nopeaa muutosta. Tapiolan keskustaa on kuluneen kymmenen vuoden aikana myllerretty lähes kauttaaltaan uusiksi, ja myllerrys jatkuu oletettavasti vielä vuosia eteenpäin.

Sampo Sikiön mukaan Tapiolan keskustassa ovat tällä hetkellä suojeltuja vain Raitinlukon talo ja Tapiolan uimahalli. Hänen mukaansa suojelun piiriin tulisi ottaa lähinnä Tapiolan alkuperäinen rakennuskanta. Sikiö esitti yleisölle vastakysymyksen, onko Tapiolan keskustan 1970-80 -lukujen rakennuskantaa kenenkään mielestä syytä suojella? Nykyisen keskusta-alueen rakennuskannasta suurin osa on toteutettu näillä vuosikymmenillä, ja useimpia näistä kortteleista ei tällä hetkellä olla säilyttämässä.

Myöhemmin Antti Mäkinen lisäsi vielä, että kaupunki on hankkinut viime vuosina haltuunsa tontteja Kulttuuriaukion ympäriltä, ja tulossa on mahdollisesti suojelumerkinnät Tapiontorin U-liiketalolle ja Kulttuurikeskukselle, osana Kulttuuriaukion tulevaa kaavaprosessia. Hänen mukaansa myös ns. Juva-talo Tapiolan keskustan länsiosassa on säilymässä toistaiseksi.

Sekä Sikiö, että Mäkinen toivat esille, että laajan peruskorjauksen tarpeessa oleva Heikintori tulee säilymään, vaikkei sitä olekaan vielä suojeltu kaavalla. Mäkisen mukaan Citycon, joka omistaa rakennuksesta 100 %, on parhaillaan lähdössä työstämään rakennuksen tulevaisuutta uudestaan.

Tapiolan Kilta kantaa huolta ylisuuresta rakentamisesta ja kokonaiskuvan puuttumisesta kaavoituksessa

Killan hallituksen jäsen Jyrki Myllyvirta toi välipuheenvuorossaan esille asukasyhdistyksen vallitsevan kannan Tapiolan kehitysnäkymistä.

Myllyvirta kertoi, että Tapiolan Killassa on yksittäisten hankkeiden tarkastelun ohella kannettu huolta Tapiolan alueen kokonaiskuvan epäselvyydestä. Kysymyksiä ovat esimerkiksi, mitkä ovat kasvutavoitteet ja miten kasvu painotetaan? Miten vaalitaan Tapiolan erityistä arkkitehtuuria ja ilmettä, kansallismaisemaa ja arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä? Miten ylläpidetään asuntokannan ja asukkaiden monipuolisuus ja riittävät työpaikka-alueet? Ja miten kannetaan huoli luontoympäristön kestävyydestä ja viheralueiden riittävyydestä?

Espoossa ja Tapiolassa tälle vuosikymmenelle asetetut alkuperäiset asukaslukutavoitteet on jo saavutettu. Pelkästään Itätuulenkujan ja Merituulentien väliin on rakenteilla tai valmiiksi kaavoitettuna jopa 1000 uutta asuntoa. Killan mielestä alueen kokonaissuunnittelua tarvittaisiin, jotta voitaisiin arvioida, miten viherympäristö kestää rakentamisen ja lisääntyvän käytön, ja miten turvataan riittävät virkistysalueet ja palvelut kasvavalle asukasmäärälle.

Myllyvirta toi esille myös asukkaiden huolen, että uusia massiivisia ”pienoiskaupinginosia” ja muita hankkeita nousee toistuvasti esille ilman kokonaisnäkemystä; esimerkkinä tästä on Pohjois-Tapiolassa sijaitseva Laurean tontti, johon on yllättäen hahmoteltu naapuritonteillekin ulottuvaa 10-12-kerroksisten asuintalojen rypästä. Yleiskaava tai mikään muukaan päätös ei ole viitannut tällaiseen.

Tapiolan keskustan massiivinen rakentaminen on ymmärrettävää, mutta mistä nousee tarve yhtä korkeaan rakennusryppääseen kaukana metroasemasta, ja jopa suhteellisen kaukana raidejokerin lähimmästä pysäkistä? Hahmoteltu korkea rakentaminen tulisi toteutuessaan tyrmääväksi seinäksi lähelle pientaloaluetta.

Myllyvirta muistutti myös, että kaavahankkeiden eteneminen pala palalta on erittäin huolestuttavaa, ja Killan mielestä tärkeintä olisi pohtia kokonaisuutta. Yksittäisissä päätöksissä vedotaan usein “viitesuunnitelmaan”, jota ei kuitenkaan ole hyväksytty missään julkisesti. Nyt sekä kansalaiskeskustelu, että poliittinen päätöksenteko tuntuvat keskittyvän yksityiskohtien hiomiseen loppumetreillä. Uudelta valtuustolta voisi toivoa aloitteellista otetta toimintatapojen muuttamiseksi ja avaamiseksi.

Vastauksena Jyrki Myllyvirran puheenvuoroon Antti Mäkinen sanoi, että kaupunkisuunnittelulautakunnalla oli 2010-luvun alussa kyllä vahva rooli päätettäessä Tapiolan keskustan kehittämisen periaatteista, kuten uusien rakennusten kerroskorkeuksista. Tämä prosessi oli hänen mukaansa vahvasti vuorovaikutteinen. Toisaalta Mäkinen totesi, että Tapiolan keskustan kehittämisen viitesuunnitelma on kaava-aineistoon perustuva hallintoväline, eikä poliittisesti hyväksytty projekti.

Eräs tilaisuuden yleisössä ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen myönsi, että metron tulon myötä Tapiolan rakennuspaineet ovat kasvaneet, ja usein kun sopiva tontti löytyy, se pyritään rakentamaan. Hän painotti kuitenkin myös, että kokonaisnäkemystä kaavoitukseen tarvittaisiin ehdottomasti nykyistä enemmän.

Eräs yleisössä ollut asukas muistutti, että kun suunnitellaan paljon asuntoja, Tapiolaan tarvitaan myös puistoja ja harrastustilaa - pelkkä Honkahalli ei riitä. Hän sanoitti asian ilmaisulla, että asukkaat haluavat harrastaa ja tehdä asioita kotiympäristössään, eivätkä vain istua kotona television ääressä.

Uimaan Tapiolassa vuonna 2025?

Asukastilaisuudesta oli tehty ennakkoon periaatepäätös, että Tapiolan uimahalliasiaa ei käsiteltäisi kuin lyhyesti.

Antti Mäkisen mukaan uimahallin kunnostushankkeelle on vastikään varattu arkkitehtisuunnittelijat ja muu henkilöstö, mutta hanke on erittäin vaativa. Projektia hoitaa kaupungin tilapalvelut-yksikkö. Mäkisen mukaan uimaan Tapiolassa päästäisiin kuitenkin viimeistään vuonna 2025.

Asukkaat haluavat vaikuttaa Tapiolan kehitykseen varhaisessa vaiheessa

Lopuksi yleisöstä esitettiin toive, että Tapiolan Killan postituslistan jäsenille suunnattu automaattinen hanketiedotusjärjestelmä saataisiin pikapuoliin takaisin käyttökuntoon. Killan tiedottaja vastasi, että järjestelmä on toistaiseksi poissa käytöstä, johtuen Espoon kaupungin syyskuussa tapahtuneesta sivusto- ja tietojärjestelmäuudistuksesta. Kilta odottelee edelleen kaupungin viestintäosastolta teknistä dokumentaatiota kaupungin uusista julkisista rajapinnoista, joiden kautta esim. Tapiolan kaava-aineistoa pystyttäisiin hakemaan automaattisesti. Toistaiseksi dokumentaatiota ei pyynnöistä huolimatta ole saatu.

Eräs asukas nosti esille vielä kysymyksen Tapiolan terveyspalveluiden riittävyydestä, ja huolen siitä, miten kasvavan vanhusväestön terveydenhoito turvataan. Samalla hän kysyi, onko Tapiolan alueelle tulossa uusia terveysasemia.

Antti Mäkinen vastasi tähän, että SOTE-uudistuksen myötä Espoolla ei kohta ole omia terveysasemia enää ollenkaan, ja toistaiseksi mennään sillä yhdellä, joka Tapiolassa jo on.

Eräs yleisössä ollut tapiolalainen muistutti vielä, että vaikka Tapiolan ydinkeskustaan ja esim. Keilaniemeen rakennetaan tällä hetkellä valtavasti uusia kortteleita, Tapiolan asukkaita kiinnostavat loppupeleissä yleensä eniten melko pienet asiat heidän arkiympäristössään. Näihin kuuluvat esim. lähimetsien kohtalo, kulkureitit lähialueella ja ympäristön kunnossapito.

Keskeinen viesti sekä Killalla, että yleisöllä oli, että mitä aikaisemmin Tapiolan kehityshankkeisiin päästään vaikuttamaan, sitä paremmat mahdollisuudet niillä on onnistua kaikkien osapuolien kannalta.

Asukastilaisuuden yleisöä. Kuva: Jussi Laine